Ekorakentaminen tekee tuloaan

Ekorakentamisella, eli ekologisella rakentamisella, tarkoitetaan aina rakentamista niin, että se rasittaa ja kuormittaa ympäristöä mahdollisimman vähän niin rakennusvaiheessa kuin rakennuksen käyttövaiheessakin. Rakennuksen koko elinkaari otetaan huomioon kun sen ympäristörasitetta arvioidaan, aina rakentamisesta rakennuksen purkamiseen saakka. Aina viime vuosiin saakka ekorakentaminen oli lähinnä koeluontoista, mutta nykyään siitä on tulossa yhä kysytympää ja halutumpaa. Silti isossa osassa rakennustuotantoa edelleen huomioidaan kuitenkin valitettavasti vain ne ekologiset vaatimukset, jotka ovat pakollisia määräyksiä.

Jos ekorakentamista vertaa normaaliin, yleiseen rakennustapaan, on siinä parempaa yleensä esimerkiksi lämmöneristys, ja alhaisempi sähkökulutus sekä vedenkulutus. Rakennusmateriaalit valmistetaan erilaisista uusiutuvista luonnonmateriaaleista ja myöskin kierrätysmateriaalista ja näiden valmistuksessa aiheutuvaa ympäristörasitetta mietitään, kun ekorakentamista suunnitellaan. Ekotaloissa tärkeää on myös se, että niiden jätteenkäsittelykin on tehokasta ja jätettä syntyisi mahdollisimman vähän.

Rakennuksen suhtautuminen ilmansuuntiin on myös tärkeää ja sillä on suuri vaikutus talon energiankulutukseen. Kun rakennus saa runsaasti aurinkoa eikä sinne tuule paljoa, on sen energiankulutus tehokkainta. Yksi tärkeimmistä ekologisuuteen vaikuttavista seikoista on rakennuksen käyttöikä. Mitä kauemmin rakennus on käytössä, sitä pienemmäksi sen ympäristörasite jää. Käyttöaikana myöskin rakennusta ja sen ympäristöä tulisi muokata aina mahdollisimman vähän niin, että rakennuspaikka säilyisi mahdollisemman samanlaisena koko sen ajan, kun rakennus on käytössä. Myös rakennuksen sijainti vaikuttaa sen ekologisuuteen. Mikäli rakennus sijaitsee syrjässä, aiheutuu sinne menosta aina runsaasti liikennettä, ja tämä välillisesti vaikuttaa kokonaisrasituksen määrään, mikä rakennuksella on ympäristöön.

Ekotalon ikkunat ja ovet

Jotta rakennus olisi lämmityksen suhteen mahdollisimman ekologinen, ja jotta se toimisi ikään kuin passiivisena energiasäiliönä, olisi sen hyvä olla mahdollisimman avoin etelään ja länteen, ja vastaavasti suljettu pohjoisen suuntaan. Näin pohjoisen kylmä vaikutus minimoidaan mahdollisimman pieneksi ja lämpö otetaan vastaan mahdollisimman tehokkaasti. Ikkunoita on markkinoilla monenlaisia, kannattaa tutustua niihin mahdollisimman kattavasti ennen valinnan tekoa. Yleisin suomalaisissa taloissa on tavallinen kolminkertainen laakalasi-ikkuna, joita ei nykyään enää kuitenkaan juuri valmisteta. Nykyään valitaan mieluummin esimerkiksi selektiivislasista tehty ikkuna, jonka pinnassa oleva ohut kalvo auttaa heijastamaan lämpösäteilyn takaisin sisään.

Ulko-ovien materiaalin tulisi puolestaan olla hyvin lämpöä eristävää ja tiivisteiden hyväkuntoiset. Näin ehkäistään mahdollisimman tehokkaasti lämmön karkaaminen, ja toisaalta samalla myös kylmän ilman tulo sisään. Ekologisissa taloissa on yleensä myös ulko-oven yhteydessä tuulikaappi, joka omalta osaltaan ehkäisee ilmaa virtaamasta suoraan ulko-ovesta taloon sisälle.

Lämmöntuotanto ekologisessa rakentamisessa

Kaukolämpö: Kaukolämpö voi olla joko kivihiiltä, joka rasittaa ympäristöä, tai sitten ympäristöystävällistä, lämpöä sekä sähköä tuottavaa CHP-voimalan kaukolämpöenergiaa.

Puulämmitys: Puulämmitys suomalaisittain on yleensä uusiutuvaa ja paikallista, ja sen polttamisessa vapautuu suunnilleen sama määrä hiilidioksidia kuin mitä metsässä lahoava puu vapauttaa. Näin ollen puulämmitys on verrattain ekologista.

Maalämpö ja maalämpöpumput: Maalämpöpumput puolestaan hyödyntävät auringon lämpöä, joka on varastoitunut vesistöihin, kallioon sekä maaperään. Tämä niin kutsuttu maalämpö on 2/3 saasteetonta, ehtymätöntä sekä paikallista. Kolmanneksen sähköstä se vaatii kuinkin toimiakseen muualta, mutta silti sen ympäristörasitteen katsotaan olevan varsin vähäinen. Lämpöpumpun elinkaari on kuitenkin melko lyhyt, ja tämä seikka taas puolestaan kasvattaa sen ympäristörasitetta.